Finnish Recordings

Lumella on monta olomuotoa

Vanhat Inarijärven kalastajat muistelevat kuinka ennen pakastimien aikaa talviverkoilta saadut kutusiiat säilöttiin hankeen ”kapula- kalaksi”. Sieltä ne tarpeen tullen kaivettiin esiin, pilkottiin ja keitettiin. Lumi suojaa kasveja ja eläimiä, sekä houkuttaa matkailijoita pohjoiseen. Lumi on monipuolinen, kaivattu ja tärkeä talven elementti.

Legendaarinen inarilainen erakko-kultamies Pellervo Kankainen käpertyi aikoinaan poroturkkinsa sisälle ja nukkui talvisin lumikuopassa, sillä lämpimissä huoneissa hän sai nuhan. Pohjoisen Lapin pakkaset eivät erämaiden miestä säikäyttäneet

. Kasvienkin pakkasen sietokyky on pohjoisessa kehittynyt huippuunsa, mutta kaikkea ne eivät kestä. Esimerkiksi katajan lumen yläpuolelle jäävät osat kuivuvat pakkasessa kuoliaiksi. Pohjois-Lapissa kataja muotoutuu tämän takia ns. pöytäkatajaksi.

Hangen pohjalla lämpötila on lähellä nollaa, vaikka sen yläpuolella olisi 40 asteen pakkanen. Lähellä maan pintaa lumi on karkeaa ja helppokulkuista, joten siinä on myyrien, päästäisten ja sopuleiden mukava kaivaa käytäviä ja etsiä ravintoa, kuten siemeniä, juuria, versoja ja sammalta. Kohtuullisissa olosuhteissa osa pikkunisäkkäistä lisääntyykin hangen alla.

Linnuista esimerkiksi urpiaiset, punatulkut, ja etenkin kanalinnut, kuten riekot, menevät hangen alle kieppiin suojaan pakkaselta ja saalistajilta. Suurpedoista karhu käyttää lumen eristävää vaikutusta hyödykseen nukkumalla talviunta lumeen hautautuvassa pesässään. Kantava naaraskarhu synnyttää siellä muutaman sadan gramman painoisia karvattomia ja silmättömiä poikasia yhdestä kolmeen kappaletta tammi-, helmikuussa. Vain lumessa oleva hengitysaukko on merkkinä pesästä.

Ahman pesänä on pelkkä lumiluola, jonne se synnyttää karvapeitteisiä, terhakoita pentuja kevättalvella. Ahman tassut ovat leveät kuin lumikengät. Niillä sen on helppo kulkea pehmeässäkin hangessa ja saalistaa poroja.

Jäät säilyivät sahanpuruissa

Arkisimmillaan lumi ja jää ovat olleet ruokatavaran säilytyksen vuoksi tärkeä kauppatavara. Jäätä säilöttiin kellareissa ja luolissa, sekä sahanpuruissa.

Lumi muodostuu kiteistä, jotka syntyvät yläilmoissa kosteuden jäädyttyä. Pääosin meristä ja järvistä peräisin oleva vesihöyry tiivistyy erilaisten hiukkasten ja pölyn ympärille. Lumi sisältääkin enemmän ilman epäpuhtauksia kuin vesisade. Maapallolle tulevasta sademäärästä kuitenkin vain muutama prosentti tulee lumena.

Lumipeite muodostuu useista eripaksuisista kerroksista, kuin puun lustot, jotka eroavat muun muassa kidekokojen, tiheyden, huokoisuuden ja lämmönjohtavuuden puolesta. Lustot kertovat lumitutkijalle muun muassa sään muutoksista ja saastelaskeumista.

Pitkän ajan kuluessa syvällä paineessa oleva lumi voi muuttua jäätikköjääksi. Suomessa keskilämpötila ei kuitenkaan riitä jäätikön syntyyn, mutta lumi muuttuu hangen pohjalla rakeiseksi. Tästä kerroksesta lappilaiset perinteisesti sulattavat kahvivetensä laittamalla lumikimpaleen tikun nokkaan tulelle ja kahvipannu sen alle.

Rakkaalla lumella monta nimeä

Vastasataneessa lumessa suurin osa on ilmaa. Aikaisemmin lunta lapioitiin eristeeksi talojen seinustoille yleisesti Suomessa heti alkutalvesta. Saamen kielessä on runsaasti lumeen ja jäähän liittyvää sanastoa. Paljon sanoja on luonnon tai ihmisen muovaamille hangen pinnan jäljille, sekä lumen kantavuudelle.

Suomen kielisiä lappilaisten käyttämiä lumisanoja ovat esimerkiksi tykky, umpinen, polanne, viti, takkala ja niin edelleen. Tykky on ilman kosteudesta puihin jäätynyttä kovaa kerrosta, joka yhdessä lumen kanssa katkoo ja painaa puita varsinkin tunturialueilla. Polanne tarkoittaa kovaksi poljettua kulku-uraa.

Lumikolan ja lapion varressa hikoileva lappilainen ei aina jaksa urakastaan iloita. Lumi on silti kaivattu vieras viimeistään joulun aikaan, sillä muun hyvän lisäksi sillä on kiistämättömiä kauneusarvoja.

Kirsi-Klaudia Kangas

Lähteet: Siidan luontokeskuksen näyttelyt ja Lumipolku Inarissa

Kuva:
Keskitalvella tykkylumi kuorruttaa Kaunispään Huippuravintolan satulinnaksi.
Kevään edetessä auringon lämpö sulattaa verhoilun. Ilmiö on toistuu vuosittain.

Tehty pehmeitä kiintiöitä 24.4 Helsinki-Oulu, vaunu 20, paikat 13,14 ja Helsinki-Kemijärvi, vaunu 24, paikat 107,108.
- Jos kiintiökoodia ei valitse alasvetovalikosta, näkyvät kiintiöidyt paikat vaunukartalla vihreänä, pitäisi näkyä punaisena ja muut paikat vihreänä.
- Osto ei kuitenkaan onnistu kyseisille paikoille.
- Jos kiintiökoodin valitsee, niin kaikki paikat näkyvät vaunukartalla punaisena, kiintiöidyt paikat pitäisi näkyä vihreänä ja muut punaisena.
- Istumapaikan osto kiintiökoodilla ei onnistu algoritmisesti.
- Makuupaikan osto onnistuu algoritmisesti.

Kuvat liitteenä.

Puolustushaara tarkoittaa ase- tai puolustusvoimien erikoistunutta osaa koko puolustuslaitoksen tasolla. Puolustushaaralla on itsenäinen valtakunnan tasoinen johto, joiden yläpuolella on yleensä yleisesikunta. Suomen puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.

Erityisesti suurissa maissa voi puolustushaaroja olla enemmänkin. Suurempi määrä voi johtua esimerkiksi siitä, että maalla on brittiläistyyppinen siirtoarmeija, mikä antaa nopealle toiminnalle erityispiirteitä. Tällaisia puolustushaaroja on mm. merijalkaväki Yhdysvalloissa. Puolustukseen voi myös liittyä strategisia elementtejä, kuten strategisia ohjusydinaseita. Venäjällä strategiset ohjusjoukot olivat aiemmin oma puolustushaaransa.lähde?

Yhdysvalloissa rannikkovartiosto on itsenäinen puolustushaara, kun taas Suomessa merivartiosto on osa Rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestynyt, mutta sisäministeriön alainen organisaatio, eikä siten kuulu rauhan aikana puolustusvoimiin. Tämän vuoksi osan manner-Suomessa puolustusvoimille kuuluvista tehtävistä demilitarisoidun Ahvenanmaan autonomisen maakunnan alueella hoitaa Rajavartiolaitos.

Puolustushaarojen yhteistoimintaa koordinoi yhteinen pääesikunta, jonka johdossa ovat puolustushaaroja palvelevat yhteiset joukot ja laitokset (ns. JOINT-taso). Näitä erikoislaitoksia ovat Suomessa mm. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Maavoimien materiaalilaitos.

JOINT-tason merkitys on korostumassa asevoimissa, kun jaetun tiedon ja yhteistoiminnan merkitys kasvaa verkostokeskeisen sodankäynnin mukana. Suomessa kehittämispyrkimys näkyy siinä, että maavoimille on muodostettu yleisesikunta Mikkeliin, jolloin maavoimat sai Pääesikunnasta riippumattoman oman esikuntansa merivoimien ja ilmavoimien tapaan. Tähän asti maavoimien yleisesikuntatoiminnot oli hoidettu Pääesikunnan maavoimaosastolla.

Ranskankielestä peräisin oleva sana armeija tarkoittaa kaikkien puolustushaarojen yhdessä muodostamaa puolustusvoimaa. Anglosaksisissa maissa, missä oli historiallisesti merkittävät merivoimat kuitenkin kielenkäytössä armeijalla tarkoitetaan vain maavoimia tai muita maavoimien kaltaisia puolustushaaroja, mitkä eivät sisällä ainakaan merivoimia. Ilmavoimien asema eri maissa on erilainen. Joissain suurissa maissa voi olla useampia puolustushaaransa alaisia ilmavoimia, kuten maavoimien tai laivaston ilmavoimia.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

yksi
kaksi
kolme
neljä
viisi
kuusi
seitsemän
kahdeksan
yhdeksän
kymmenen
yksitoista
kaksitoista
kolmetoista
neljätoista
viisitoista
kuusitoista
seitsemäntoista
kahdeksantoista
yhdeksäntoista
kaksikymmentä
kaksikymmentäyksi
kaksikymmentäkaksi
kolmekymmentä
sata
kaksisataa
viisisataa
tuhat

Hyvää huomenta!

Mä olen Felipe. Minä asun Brasilia. Minä puhu Suomi (en paljon), Englantia ya Portugali. Suomi on mahtava kieli.

Kiitos paljon. Nahdää!

1. Viestitellään kun sinulla on aikaa
2. Mitä söit aamupalaksi?
3. Miten sinä alun perin kiinnostuit suomen kielestä?
4. Olen nyt toimistolla
5. Kuinka hyvin osaat suomea?

Sofi Oksasen räväkkä puhe Frankfurtissa: Venäjä sortaa Suomen sukukansoja.

Suomen kansainvälisesti tunnetuin kirjailija Sofi Oksanen arvosteli suorasanaisesti Venäjää Frankfurtin kirjamessujen avajaisissa tiistai-iltana pitämässään puheessa.

Oksasen mukaan Venäjä sortaa alueellaan asuvia suomalais-ugrilaisia kansoja mareja, nenetsejä ja komilaisia, joiden asuinseuduilla sijaitsee merkittäviä luonnonrikkauksia, kuten öljyä ja timantteja.

"Muut suomalais-ugrilaiset kielet voivat huonosti laajoilla alueilla, aivan erityisesti Venäjällä, ja monet kielet ovat jo kuolleet tai ovat uhanalaisia, kirjallisuudesta puhumattakaan. Siitä saadaan kiittää kolonisaatiota, joka on koitunut monen muunkin alkuperäiskansan kohtaloksi", Oksanen sanoi puheessaan.
Oksasen mukaan suomalaiset saavat kai olla onnellisia siitä, että luonnonvaramme käsittävät lähinnä "epäseksikästä metsää".

"Marit ja nenetsit istuvat Venäjän öljykenttien päällä. Komien asuinalueen luonnonvarat otettiin käyttöön Neuvostoliiton mittavan leirijärjestelmän Gulagin avulla, mikä johti alueen venäläistämiseen ja samalla kominkielisen kirjakulttuurin alasajoon."

Oksasen mukaan neljäkymmentä prosenttia "Venäjän öljyvaroista ja timanteista sijaitsee suomalais-ugrilaisten kansojen asuttamilla alueilla ja se on sanellut näiden äärimmäisen rauhanomaisten kulttuurien kohtalon".

Oksanen käsitteli puheessaan myös suomettumista sekä naisten asemaa suomalaisen kirjallisuuden historiassa.

"Suomettuminen oli vähennettyä itsenäisyyttä, nakerrettua demokratiaa ja kuristettua ilmaisunvapautta – malli jota suomalaisen on mahdoton suositella kenellekään, vaikka viime aikoina monet ulkomaalaiset tutkijat ovat nähneet sen sopivan Ukrainalle", Oksanen sanoi.

Hän kertoi puheessaan myös itsesensuurin kohteeksi joutuneen Sleepy Sleepers -yhtyeen levystä Takaisin Karjalaan.

"Julkaisun katsottiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ja se poistettiin levyautomaateista, keikkojen perumista vaadittiin. Bändi ei kuitenkaan suostunut suomettumaan ja siitä tuli yksi Suomen suosituimmista rockyhtyeistä."

Oksanen muistutti puheensa lopussa kirjallisuuden merkityksestä pienille kielille, kuten suomelle.

"Kirjoitan suomeksi, koska se on äidinkieleni, ja kiitos kääntäjien, se että edustan pientä kielialuetta ja pieniä alkuperäiskansoja, ei ole ollut este maailmanlaajuisen lukijakunnan saavuttamiselle. Suomen kieli on kirjailijalle kerrassaan verraton alkusointuineen, loputtomine taivutusmahdollisuuksineen", Oksanen sanoi.

"Sitä paitsi jos me suomalaiset olisimme jättäneet kielemme ja kirjallisuutemme kehittämisen sikseen, teillä ei ehkä olisi J. R. R. Tolkienin Tarua sormusten herrasta, sillä Tolkien rakasti tätä 'hassunkurista kieltä', joka loi pohjan Tolkienin suurhaltiakielelle."

Oksasen puhe oli otsikoitu "Joulupukki puhuu suomea". Puheensa päätteeksi hän viittasi joulupukkiin.

"Ennen kaikkea on syytä muistaa, että joulupukin äidinkieli on todennäköisesti suomi tai saame, joka myös on yksi suomalais-ugrilaisista kielistä. Joulupukki nimittäin asuu meillä päin, Suomen ja Venäjän nykyisellä rajalla sijaitsevalla tunturilla, mutta lapsienne onneksi hän hyvin koulutettuna pohjoismaalaisena ymmärtää monia kieliä."

Mitä pidät Suomesta?
– Pidän Suomesta todella paljon ja halusin tulla tänne monesta eri syystä. Esimerkiksi koulutus Suomessa on erittäin hyvä ja ihmisiä kohdellaan täällä hyvin.

Onko suomi helppoa vai vaikeaa?
– Mielestäni se ei ole niin vaikeaa, mutta sen oppiminen vaatii aikaa. Suomen kieli on hyvin uniikki eikä siinä esiinny lainasanoja vaikkapa englannista. Helpointa on ääntäminen ja se, että sanat kirjoitetaan ja lausutaan samalla tavalla. Vaikka sana on vieras, se on mahdollista ääntää oikein. Vaikeinta taas on sanojen taivutus. Aluksi kysyimme opettajalta, miksi tämä sana on muuttunut lauseessa, mutta nyt tiedämme että tämä on partitiivi, tämä on genetiivi ja niin edelleen.

kolmetoista miljardia yhdeksänsataaneljäkymmentäviisi miljoonaa kuusisataakahdeksankymmentäviisituhatta seitsemänsataakolmekymmentäkaksi

Minä olin silloin viidenkolmatta vuoden vanha, alkoi N. N. — kauan sitten kuluneitten aikain tapauksia, niinkuin näette. Olin vast'ikään vapauttanut itseni kaikista toimistani ja matkustanut ulkomaille, en sentähden, että siellä olisin tilaisuudessa "täydentää kasvatukseni", niinkuin silloin oli tapana lausua, vaan suorastaan saadakseni katsella Jumalan laveata maailmaa. Minä olin terve, nuori, vilpas, rahoja ei puuttunut, murheet eivät vielä painaneet mieltäni, minä tein, mitä tahdoin — sanalla sanoen, minä elin huoletonna, iloisena, kuin keväimen kukka. Mieleeni ei edes juolahtanutkaan, ett'ei ihminen olekaan kukkanen, ett'ei hänen kukoistusaikansa ole ikuinen. Nuorena ollessaan syö kullatuita makeisleivoksia ja ajattelee, että ne myös vast'edes tulevat olemaan jokapäiväisenä leipänä; mutta tuleepa aika, jolloin turhaan pyytää kuivanutta leipäpalastakin. Mutta eipä tästä maksa vaivaa puhua.