http://www.saariselka.net/helmi05/jutut/lumella.html
Lumella on monta olomuotoa
Vanhat Inarijärven kalastajat muistelevat kuinka ennen pakastimien aikaa talviverkoilta saadut kutusiiat säilöttiin hankeen ”kapula- kalaksi”. Sieltä ne tarpeen tullen kaivettiin esiin, pilkottiin ja keitettiin. Lumi suojaa kasveja ja eläimiä, sekä houkuttaa matkailijoita pohjoiseen. Lumi on monipuolinen, kaivattu ja tärkeä talven elementti.
Legendaarinen inarilainen erakko-kultamies Pellervo Kankainen käpertyi aikoinaan poroturkkinsa sisälle ja nukkui talvisin lumikuopassa, sillä lämpimissä huoneissa hän sai nuhan. Pohjoisen Lapin pakkaset eivät erämaiden miestä säikäyttäneet
. Kasvienkin pakkasen sietokyky on pohjoisessa kehittynyt huippuunsa, mutta kaikkea ne eivät kestä. Esimerkiksi katajan lumen yläpuolelle jäävät osat kuivuvat pakkasessa kuoliaiksi. Pohjois-Lapissa kataja muotoutuu tämän takia ns. pöytäkatajaksi.
Hangen pohjalla lämpötila on lähellä nollaa, vaikka sen yläpuolella olisi 40 asteen pakkanen. Lähellä maan pintaa lumi on karkeaa ja helppokulkuista, joten siinä on myyrien, päästäisten ja sopuleiden mukava kaivaa käytäviä ja etsiä ravintoa, kuten siemeniä, juuria, versoja ja sammalta. Kohtuullisissa olosuhteissa osa pikkunisäkkäistä lisääntyykin hangen alla.
Linnuista esimerkiksi urpiaiset, punatulkut, ja etenkin kanalinnut, kuten riekot, menevät hangen alle kieppiin suojaan pakkaselta ja saalistajilta. Suurpedoista karhu käyttää lumen eristävää vaikutusta hyödykseen nukkumalla talviunta lumeen hautautuvassa pesässään. Kantava naaraskarhu synnyttää siellä muutaman sadan gramman painoisia karvattomia ja silmättömiä poikasia yhdestä kolmeen kappaletta tammi-, helmikuussa. Vain lumessa oleva hengitysaukko on merkkinä pesästä.
Ahman pesänä on pelkkä lumiluola, jonne se synnyttää karvapeitteisiä, terhakoita pentuja kevättalvella. Ahman tassut ovat leveät kuin lumikengät. Niillä sen on helppo kulkea pehmeässäkin hangessa ja saalistaa poroja.
Jäät säilyivät sahanpuruissa
Arkisimmillaan lumi ja jää ovat olleet ruokatavaran säilytyksen vuoksi tärkeä kauppatavara. Jäätä säilöttiin kellareissa ja luolissa, sekä sahanpuruissa.
Lumi muodostuu kiteistä, jotka syntyvät yläilmoissa kosteuden jäädyttyä. Pääosin meristä ja järvistä peräisin oleva vesihöyry tiivistyy erilaisten hiukkasten ja pölyn ympärille. Lumi sisältääkin enemmän ilman epäpuhtauksia kuin vesisade. Maapallolle tulevasta sademäärästä kuitenkin vain muutama prosentti tulee lumena.
Lumipeite muodostuu useista eripaksuisista kerroksista, kuin puun lustot, jotka eroavat muun muassa kidekokojen, tiheyden, huokoisuuden ja lämmönjohtavuuden puolesta. Lustot kertovat lumitutkijalle muun muassa sään muutoksista ja saastelaskeumista.
Pitkän ajan kuluessa syvällä paineessa oleva lumi voi muuttua jäätikköjääksi. Suomessa keskilämpötila ei kuitenkaan riitä jäätikön syntyyn, mutta lumi muuttuu hangen pohjalla rakeiseksi. Tästä kerroksesta lappilaiset perinteisesti sulattavat kahvivetensä laittamalla lumikimpaleen tikun nokkaan tulelle ja kahvipannu sen alle.
Rakkaalla lumella monta nimeä
Vastasataneessa lumessa suurin osa on ilmaa. Aikaisemmin lunta lapioitiin eristeeksi talojen seinustoille yleisesti Suomessa heti alkutalvesta. Saamen kielessä on runsaasti lumeen ja jäähän liittyvää sanastoa. Paljon sanoja on luonnon tai ihmisen muovaamille hangen pinnan jäljille, sekä lumen kantavuudelle.
Suomen kielisiä lappilaisten käyttämiä lumisanoja ovat esimerkiksi tykky, umpinen, polanne, viti, takkala ja niin edelleen. Tykky on ilman kosteudesta puihin jäätynyttä kovaa kerrosta, joka yhdessä lumen kanssa katkoo ja painaa puita varsinkin tunturialueilla. Polanne tarkoittaa kovaksi poljettua kulku-uraa.
Lumikolan ja lapion varressa hikoileva lappilainen ei aina jaksa urakastaan iloita. Lumi on silti kaivattu vieras viimeistään joulun aikaan, sillä muun hyvän lisäksi sillä on kiistämättömiä kauneusarvoja.
Kirsi-Klaudia Kangas
Lähteet: Siidan luontokeskuksen näyttelyt ja Lumipolku Inarissa
Kuva:
Keskitalvella tykkylumi kuorruttaa Kaunispään Huippuravintolan satulinnaksi.
Kevään edetessä auringon lämpö sulattaa verhoilun. Ilmiö on toistuu vuosittain.
