Finnish Recordings

Tatun ja Patun niksinurkka:

NÄIN VALMISTETAAN SUOMI

"Arvoisat lukijat, olemme saaneet käsiimme reseptin, jonka mukaan valmistamme teille Suomen", Tatu esittelee. "Tarvitsemme mm. kalliota, moreenia, metsää, suota ja järviä sekä sopivan muotoisen astian. Ensiksi valmistamme pohjan."

"Pohjaan tulee kalliota ja moreenia sekä hiekkaa ja savea. Painellaan tiiviisti."

"Sitten suota, joka on tietysti hyvin turvepitoista."

"Lisätään päälle runsaasti metsää: mäntyjä, kuusia ja koivuja. Näin."

"Kaadetaan joukkoon vielä järviä ja jokia."

"Sekoitetaan pintaa kevyesti. Näyttääpä hyvältä – ja tuoksuu raikkaalta!"

"Valmis! Ja eikun nauttimaan tästä ihanasta Suomen maasta!"

Tatun ja Patun Suomi

Tatu ja Patu ovat veljekset, jotka käyttäytyvät välillä vähän kummallisesti. He ovatkin kotoisin Outolasta, jossa asiat tehdään eri tavalla kuin meillä. Innokkaina ja uteliaina Tatu ja Patu tutkivat ihmeelistä maailmaamme aina valmiina uusiin seikkailuihin.

„Tervetuloa kiehtovalle matkalle Suomeen, tuohon kaukaiseen pohjolan maahan, jossa ihmiset ruokkivat kesäöisin joulupukkia grillimakkaralla ja heittävät kahvia kiukaalle“, professori Patu toivottaa. „Meniköhän se nyt ihan oikein?“ tohtori Tatu miettii. ”No, joka tapauksessa, tervetuloa tuhansien hyttysten maahan – vai oliko se järvien?“

"Millainen Suomi on? Millaisia ovat suomalaiset?" tohtori Tatu pohtii. "Hallussamme olevien suomalaisten esineiden perusteella olemme tulleet seuraavanlaiseen tieteelliseen lopputulokseen. Saammeko esitellä: tyypillinen suomalainen!"

"Tämä havainnollinen mallimme osoittaa, miten loistavasti suomalaiset ovat sopeutuneet pohjoisen maansa äärimmäisiin olosuhteisiin", professori Patu tähdentää.

"Mutta paljon kysymyksiä on vielä auki. Poltetaanko Suomessa juhannuksena revontulia? Harrastavatko kaikki suomalaiset salmiakin syöntiä sauvakävellessään avannossa?"
professori Patu puntaroi. "Näihin kysymyksiin, sekä moniin muihin, yritämme löytää vastauksen tässä kirjassa."

"Aloittakaamme sekoittamalla Suomi! Ohjeen siihen löydät seuraavalta sivulta..."

How are you today?

Hello

My name is _______

Where is the bathroom?

Do you speak English or Spanish?

Where are my pants?

I don't speak finnish.

Rakenne

Ion pinta on jatkuvan muutoksen kourissa: tulivuorenpurkauksia tapahtuu eri puolilla kuun pintaa, ja niistä purkautunut rikkipitoinen materiaali luo pinnalle erikoisia ja värikkäitä kuvioita. Tästä syystä Iossa on poikkeuksellisen vähän kraattereita. Tulivuorten lisäksi maisema koostuu tavallisista vuorista, rikkijärvistä, jopa 7 kilometrin syvyisistä kalderoista ja satojen kilometrien pituisista sulaneesta silikaatista tai rikistä koostuvista virroista. Kuu muistuttaa koostumukseltaan kiviplaneettoja: se koostuu pääosin sulaneista silikaattimineraaleista, ja Galileo-satelliitin mittausten mukaan kuulla on myös säteeltään jopa 900 kilometrin kokoinen rautaydin.

Iolla on ohut ilmakehä, joka koostuu lähinnä rikkidioksidista. Toisin kuin muilla Galilein kuilla, Iossa ei ole juurikaan vettä, mikä saattaa olla seurausta Aurinkokunnan alkuajoista, jolloin Jupiter oli vielä tarpeeksi kuuma haihduttamaan veden pois kuusta.

Koska Io liikkuu Jupiterin hiukkassäteilyä sitovassa voimakkaassa magneettikentässä, säteily sen pinnalla on niin voimakasta että ihminen kuolisi siellä 1,5 tunnissa 180 sievertin vuorokausiannokseen.

Vulkanismi

Kaikkein silmiinpistävin ominaisuus Iossa on sen tuliperäisyys – kuu on Aurinkokunnan vulkaanisin taivaankappale. Tulivuoret syöksevät rikkiä tai rikkidioksidia. Huomattava tulivuorivyöhyke on Tvashtar. Aktiivisuus on todennäköisesti peräisin vuorovesivoimista Jupiterin sekä kolmen sisimmän kuun, Ion, Europan ja Ganymedeen välillä. Io kääntää aina saman puolen Jupiteriin päin, ja kaksi ulompaa kuuta saavat Ion hieman venymään luoden kuun sisälle lämpöä kitkan avulla. Muiden kuiden vetovoima vetää Ion radan ja muodonkin hieman soikeaksi, joka aiheuttaa Ion asennon heilumisen Jupiteriin nähden. Tämä luo Ion pyörimisen suhteen jäljessä laahaavan vuorovesiaallon, jonka aiheuttama kitka kuumentaa Ion sisustaa. Edellä mainitut kuut kiertävät radoilla, jotka ovat keskenään resonanssissa: Io kiertää neljä ja Europa kaksi kierrosta Ganymedeen yhden kierroksen aikana. Toinen syy Ion energiaan on sen kulku Jupiterin magneettikentän läpi, mikä luo voimakkaan sähkövirran. Ion vuorovesivoimien aiheuttama kuumeneminen on 1013 wattia. Kun Ioa tutkittiin kameroilla ja luotaimilla, havaittiin pinnalla suunnaton vulkaaninen räjähdys jota aluksi luultiin toiseksi kuuksi Ion takana. Suurin räjähdys Iossa oli 300 kilometriä korkea.

Io on Jupiterin neljästä Galilein kuusta kaikkein sisin. Se on Jupiterin kolmanneksi suurin ja Aurinkokunnan neljänneksi suurin kuu. Kreikkalaisessa mytologiassa Io oli yksi Zeuksen rakastetuista. Kuun nimeä ehdotti Simon Marius pian löytämisen jälkeen, mutta se vakiintui vasta 1900-luvulla.