Joo, öö, Raamattu, öö siis (hehe) Sillee jouhevasti mä silleen siirryn tähän.
Öö, hieno kirja, oon lukenu, ja tota... Eiku oikeesti! Paljon, paljon... Paljon hyviä juttuja, siis oikeesti Raamatussa. Alku on ehkä vähän, et se menee vähän yli hilseen sillee niinku tää niinku maailman luominen, Aatami-Eeva-homma, tää, tää on vähän sillee niinku, niinku erikoinen.
Ja, ja mä muistan mä, kerran juttelin sillee yhen semmosen tosi himouskovaisen kanssa ja mä ehdotin sille et no mitä jos tehtäs semmonen kompromissi, vaan että tota, et Aatami ja Eeva oli apinoita. Näin. Ja sit se oli sillee et "Ai mitä? Ai siis et kaks puhuvaa apinaa, siis todella järjetöntä!" Totta. Totta, se et, se olis järjetöntä, kyllä. Et tota, tää puhuva käärme sen sijaan, ni tää on ihan sillee, tää... Tän mä ymmärrän heti. (mut niinku tollei niinku) Sillee niinku... tollee niinku et yks puhuva eläin per tarina ni se pysyy just ja just faktana!